puut­tu­va e­del­ly­tys

substantiivi
Jaa

sisältää sanat: puuttuva + edellytys

Merkitys

  1. (velvoiteoikeus) edellytys, josta oikeustoimen osapuolella on ollut oikea käsitys oikeustointa tehdessään, mutta jokin väliin tullut seikka on muuttanut tapahtumien oletettua kulkua